1800-luvulla hyvän luonnonsataman omaavaan Uuteenkaupunkiin kehittyi merkittävää purjeveneiden satamaliikennettä. Uusikaupunki olikin vuonna 1850 maamme neljänneksi suurin merisatama ja vuonna 1875 Raahen jälkeen Suomen toiseksi suurin laivanvarustaja. Kaupungista ympäristöineen kehittyi luonnollisesti myös tärkeä laivanrakennuksen keskus. 1900-luvun alussa purjeveneiden aika päättyi, kun tilalle tulivat nopeammat ja tehokkaammat höyrylaivat.

Uudenkaupungin maalaiskunnan merenkulun harjoittajien keskuspaikka 1800-luvulla oli Lyökki. Satamapaikoista merkittävimpiä mainitaan olleen myös Putsaari ja Vohdensaari. Sekä Lyökissä että Vohdensaarella tiedetään rakennetun myös laivoja. Vohdensaaren varvi lienee sijainnut nykyisessä koulun rannassa.

Vohdensaaren varvilla tiedetään rakennetun seuraavat purjelaivat: kuunarit Aleksander, Amanda, Hoppet ja Nordstjernan sekä priki Olga. Kuunari Alexander on näistä vanhin, se on rakennettu vuonna 1837. Vuonna 1866 sen omistajana on ollut Samuel Westilä. Samana vuonna aluksella tehtiin kolme matkaa puutavaralastissa Rostockiin ja verotettavaksi tuloksi ilmoitettiin 1000 markkaa. Vuodesta 1870 lähtien Aleksander ei ilmeisesti enää liikennöinyt Suomessa.

1840-luvulla on rakennettu aluksista kaksi: kuunari Nordstjernan vuonna 1844 ja priki Olga vuonna 1849. Nordstjernan rakennettiin Jonathan Palmroosin johdolla ja varustajana oli J.F.O.Hartman. Kesäkuussa 1855 englantilaiset polttivat Itämaisen eli Krimin sodan aikana Uudenkirkon, Pitkäluodon ja Oksalanpään satamissa piilossa olleita laivoja. Tällöin Nordstjernan kerrotaan poltetun kokonaan.

Priki Olgakin rakennettiin Jonathan Palmroosin johdolla. Varustajana oli Abraham Christian Blom ja hänen jälkeensä leski Maria Christian Blom, Olof Blom ja G. Söderman. Vuonna 1881 Olga purettiin hylyksi.

Vuonna 1853 rakennettiin Vohdensaarella kuunari Amanda, rakennusmestarina silloinkin Jonathan Palmroos. Omistajana oli David Mattson.

Tiettävästi viimeinen Vohdensaarella rakennettu purjelaiva oli vuonna 1869 rakennettu kuunari Hoppet. Sen pääomistaja vuosina 1869-1978 oli Samuel Westilä. Aluksella tehtiin mm. vuonna 1872 yksi matka kauralastissa Turusta Englantiin ja kaksi matkaa puutavaralastissa Merikarvialta Englantiin. Omistajan ilmoituksen mukaan matkoista ei ollut tuloja.

Veneajelulle lähdössä.

Vohdensaarelaiset ovat paitsi rakentaneet myös omistaneet laivoja. Laivuri Otto Nordling omisti 1800-1900-lukujen vaihteessa useita aluksia, mm. Porissa vuonna 1878 rakennetun kaljaasi Helmin vuosina 1891-1911, samoin Porissa vuonna 1886 rakennetun kaljaasi Annin vuosina 1896-1906 sekä yhdessä merimies Frans Aaltosen kanssa Pyhärannan Santtion varvissa vuonna 1890 rakennetun kaljaasi Adolfin vuosina 1900-1909. Maanviljelijä Samuel Vestilä oli vuosina 1891-1894 priki Neidon yhtenä omistajana. Vohdensaarelaisia merimiehiä ovat olleet mm. Kosti M. Virtanen, Väinö Lindberg ja Kaarlo Vestilä.

Purjelaivojen rakentamisen lisäksi on Vohdensaarella luonnollisesti rakennettu myös veneitä. Harrastusveneenrakentajia 1900-luvulla on ollut mm. Aleksi Nyqvist ja Olavi Vuorio sekä tammiolainen Väinö Kuuttila.

Oli semmonen vanhakin malli, mitä tääl joskus tehtiin. se Junttilan Oskari teki viimesen. Sen takapää oli hivenen korkeemmal ku etupää. ja sitä voi soutaa ja siin oli masto. Kyl sitä ihan käytettiin, kun ei saanut petroolii sodan aikana. (Vohdensaaren historiakeräys 3.11.2003)

Veneretkellä

Uudenkaupungin seudulla ensimmäisissä moottoriveneissä käytettiin amerikkalaisia kaksi- tai nelitahtisia keskimoottoreita, joiden polttoaineena oli joko bensiini tai petroli. Uudenkaupungin ensimmäisen moottoriveneen hankki konsuli Zachariassen vuonna 1908. 1930-luvulla moottoriveneet olivat jo melko tavallisia, yksi ensimmäisiä oli Käpylin Annalla. Vohdensaarella ensimmäisiä moottoripaatteja oli kalastaja Rosendahlilla ja Helge Sjöbergillä (Lockmer). Sotien jälkeen 1940-50 saatettiin kuitenkin vielä soutaakin Vohdensaarelta kaupunkiin. Viimeisenä matkaa souti Aarne Aaltonen.

Lähteet

Hella Tenho: Länsisuomalaista merenkulkuperinnettä. Rauman-Uudenkaupungin rekisterialueet. Uusikaupunki 2001
Jalava Mari: Kesä huvilalla. uusikaupunkilaista kesähuvilaelämää. Lisiä Uudenkaupungin historiaan. Lifvets Våg Ab 1993.
Paasio Veikko: Uudenkaupungin maalaiskunnan historia. Uusikaupunki 1973.
Vohdensaaren historiakeräys 3.11.2003, aiheena tiet ja kulkeminen.
www.wakkanet.fi/~karij Vakkasuomalaisia purjealuksia ja laivanvarustajia.