Mukula ei paljot päässy vaikuttama roitehis. Alusvaatteit oliva pakollise kerrasto lisäks liivi, misä oliva polukse, mik pitivä suka ylhäl. Kylmäl ilmal täytys laitta laamapait. Ja viäl kylmemmäl villane laamapait, villahousu, villasuka, villatak ja ol mul ja muillaki viäl villane alushameki. Ja kun toi villa on ain kutittanu.

Hiihtämässä

Hame ol ja esiliin. Villakankkane talvtak ol, ei ollu viäl mittä toppapuvui , eikä tuulpuvui. Sisar, mikä ol nuar neiti 50-luvul, ol hian. Sil ol kaikki hianoi klänninkei ja sil ol alushameki, misä ol alaos putke mikä puhalletti ilma täytte, ja se pit hame alaosa leviänäs. Mahdonk mä semmost kans vinkut, ku sisko tek mul vanhast lakanast frilla-alushame, mikä kans levens vähä hamehelma. Ite se siskoki niit hamei kai ittelles krymppäs, mist se niit olis muute saan. Meil ol poljettava ompelukone. Amerikasetä sil kai ol joskus kans jotta roitei tuanu.

Mut sai mä usse jouluks ja keväks uure hame, mink tek oikke ompelija, Vuorio Anni Vohdesaarelt. Jos vanh ol tullu piäneks, sain tosiaan uude. Ja ain se edelline ol vuares tullu piäneks, ja sama tapa pakka kyl olema viälläki mu roitette kans. Mul ol kyl ihan vaihtovaattekki, ete tarvinnu ain sama pittä, nii ei kyl ollu sillo kaikil. Jos ol paljo vaik mukuli perhes, ol vaa yhde roiti, ja nekki jonku vanha.

Miähe kulkiva saapashousuis ja saappais. Talvisi ol pomppa tai joku turk. Mut ain ku kaupunkki tai mihi vaa lähdetti, laitetti kauluspait ja kravat.

Naisil ol kans ulsteri ja hatu pääs tai liin. Kuka surras liinas päähäs edest kii, kuka takka. Nuaremma kiärsivä liina liäppe etukaut kurku ympärs taaha solmuhu, se ol muatti. Kalossei käytetti huonommil ilmoil, jos herrasteltti, ei niitäkä kaikil ollu.

Lea Pärkkiö ja uusi hattu

Mittän meikei ei pahemmi ollu. Jolla neiteil ja frouvil kai jotta puuteri ja huulpuna. Mut torpa muijil riit kyl iha saippu vaa. Tukkatas kyl yritetti vähä kiverttä. Ens ol vaa piippaussakse, mut kyl 50-luvul tuliva jo papiljonti. Ne pääs sitt nukuttinki. Kakaritte tuka oliva vaa palmikoil tai suara lyhyeks leikattu.

Puhtaut kyl hoidetti kans. Joka päev melke naamas pesti ja kätes. Saunas käytti. Kesäl joka viik. Mut jos ol oikke kylm talv, ei sitä sauna nii usse lämmitett. Puit olis kulun paljo ja vesi olis ollu kovan työn takan. Kesäl ku oikke hikkoltti, käytti meres.

Alushousu vaihdetti kerra viikos ja niit krossutetti vähä jossa pesufatis, mut ei kaikki roitei nii usse pesty. Talvise pyykikki jemmatti ja pesti vast keväl kaik kerrallas. Siin meniki ainaki pari päivä.

Ei pussilakanoist ollu viäl kukka kuullu. Eikä meil mittä päällyslakana käytetty. Aluslakan ol olkipolstarin pääl ja vaaru peit tyyny, mikä ol täytet ruavonpäil. Filtei ja täkei ol pääl. Semne hianous tul meilleki jo varmast 50-luvu pualel ku heteka. Ol se olevannas kätevä, toine mahdus toise al, ja ol helppo vettä se siält esil.

Nykysi vessoissaki o jos jonkinlaist pesupaikka. Enne käytti pikkulas. Mä muista, ku naapuris ol pikkulas semmossi hianoi ohkase paperin kappali, mitä ol ollu appelsiinien pääl. Hianoi kaupunkilaissi viarai varte ne siäl oliva, en mä niit koska käyttän, eikä he ite, sanomlehte hekin pyhis. Mut ol se hiano, ku semmossi ol.