|
Marraskuu aamu. Pimi ja kalssi. Villasuka kutittava kintui,
ensmäine aamu, ku ne pakotetti laittama, ja villahousu.
Isä kulke edel lyhdyn kans, mul o tasklamp. Tammio ja
Kairamaa väli o jääs. Isä koke kokoaja tuuran kans. Mä pelkkä, en tiär,
onk jäät vähä tai paljo. Isä mene vaa ja pakko men peräs, ete se jätä.
Päästi toisel rannal, kävellä Kairamaa ylitte aika huano
polkku, ei siit nii paljo kuljet. Ketu ja jänekse vaa. Kaira ja Otanieme
väline raum o auk. Meijä soutpaat o siäl valmin. Paat o liukas ja piitta
jääs, vaik o villahousu. Pers palentu.
Isä souta Söberi huvila rantta ja jättä mu siihe. Vähä
o jo valonkajo, mut hämärä viäl. Lähd siin talsima Otaniemest koulul.
Sähkölinja pisi o jonkumoine polk, eik pääs öksymä. Otanieme metäs o joku
must vaja. Mä kammo sitä ain. Syrän hakka ja melkein kara. Ku vaja o ohitet,
tule helpomp olo, kouluki ruppe jo näkymä.
Koulus o kiva, siäl o toissiki mukuli, mitä Tammiol ei
ol. Kilikel soi, mennä jonoho. Opettaja soitta harmoni ja veisata. Viäläki
mä näe silmissän opettaja nojavas pystyuunihi. Hänel o ain hian klänning
ja rintarossi. Mont luakka hän opet samal ja kai ne opi päähä jäivä, ei
meist varma kukka ol maailmarakko jääny sitävarte, et olla käytty Vohdesaare
supistettu kansakoul.
Välitunni ol mukavi. Flika kuhisi omis porukassas ja poja
omissas. Killutti tangol ja talvisi lasketti mäkki. Ruuttu hypätti kans.
Koulukiussamist ei mu miälest ollu. Muukin kyl sanotti
jumpoks, ku mä oli jo sillo lihav. Mut en mää siit nokkahan ottan, se
ol kumminki semmost hyväntahtost nimittely.
Ruok'aikan Kyllik toi sapuska luakkaha ja pulpeteis syätti.
Ruak ol iha hyvä. Mä en kyl tykän papusopast enkä maksalaatikost. Ei niit
pakotettu syämä, eik jääny mittä traumoi, nykysi maistu molemma. Näkkileippä
ja kolmiomallise juusto oliva tosi hyvi.
Koulpäiv kulus äkki. Taas piti lähti kotti päi. Valoisal
ol hyvä kulkki Otaniämen päähä. Siäl jourus vähä orottama. Isä ja äit
ol molema vastas, mut jourusiva jo murtama jäät. Raum ol lyäny jäähä.
Toine sous ja toine murs. Napatti mukula paatti ja takas, enneko väylä
kerkes jäätymä.
Paat veretti ylös Kairamaaha. Täl konstil ei enä pystyt
kulkema. Onneks o pyhä välis. Maananta täyty lähti kokema tiät Leino ja
Petäjäise kaut Nyqvisti rantta. Vohdensaare raum ku ei jäätyn oikke koska.
|